Mäkelän tilan historia
Sammaliston Mäkelästä on merkintä 1700-luvulta, jolloin se joissakin lähteissä mainitaan Sammaliston Jaakkolan torppana.
Myöhemmin 1800-luvulla tämä kyseinen Jaakkola, joka oli lampuotitila (vuokratila), jaettiin neljäksi osatilaksi, joista yksi oli Mäkelä. Vasta 1900-luvun alussa, noin 1904-06 paikkeilla, Jaakkolan talokunnan neljä lampuotia saivat lunastaa maat omikseen Ruhan silloiselta leskikreivittäreltä Sofia Magdalena Aminoffilta. Mäkelän lunasti itsenäiseksi lampuoti Johan Willehad Kaarlenpoika, joka kuoli 1911. Talon peri isänsä jälkeen Werner Willehadinpoika Mäkelä. Tämä suku oli viljellyt Mäkelää viiden sukupolven ajan vuodesta 1770 aina vuoteen 1918.
Mäkelän tilan isännäksi
Karl Anton Kyrö
Tuona suurten myllerrysten vuonna 1918 Mäkelän tilan isännyys ja isäntä sitten vaihtuivat. Talollinen Karl Anton Kyrö (s. 13.4.1871) osti Mäkelän tilan Werner Willehadinpoika Mäkelältä. Kaupasta on tehty kauppakirja, joka on päivätty 5.1.1918.
Karl Anton Kyrön, kotoisasti Anttoonin, isänpuoleinen suku oli asunut Mallusjoen Kyröä/Heikkilää jo ainakin 1600-luvun lopulta lähtien. Kyrö/Heikkilä sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Sammaliston Mäkelästä.
Ja emännäksi Hulda Maria Kyrö
Anttooni solmi avioliiton keväällä 1905 Hulda Maria Männyn (s. 6.7.1884 Kangasalla) kanssa, ja perhe asui Mallusjoen Haikkolassa aina talveen 1918, jolloin he muuttivat Sammaliston Mäkelään.
Sammaliston Mäkelässä Anttoonin ja Huldan perhe kasvoi vielä kaksosilla, joista poika, perheen kuopus Erkki Adolf, tuli aikanaan tilan nuoreksi isännäksi.
Isäntäpariksi Erkki Kyrö & Sirkku Kyrö
Mäkelän tilan isännyys siirtyi vuonna 1945 seuraavalle sukupolvelle, Anttooni Kyrön ja Hulda Maria Kyrön (o.s. Mänty) nuorimmalle pojalle Erkki Adolf Kyrölle (s. 19.5.1919) ja hänen vaimolleen Sirkku Mailis Kyrölle (o.s. Salomaa, s. 28.9.1920). Kauppakirjat Mäkelästä on allekirjoitettu 11.2.1945. Nuori pari rakensi tilalle uuden navetan ja päärakennuksen, jotka valmistuivat 1950-luvun alussa reilun puolen kilometrin päähän tilan vanhasta päärakennuksesta ja navetasta.
Sirkku ja Erkki Kyrö kihlakuva
Sirkku ja Erkki Kyrö 1980-lopulla
Heinäntekoa Mäkelässä vuosimallia 1982
Kohti modernia maataloutta
Vuonna 1976 Mäkelän tila siirtyi Kyösti “Kössi” ja Sirkku “Siku” Kyrölle (omaa sukua Kostela). Tilan päätuotantosuuntana oli maitotalous ja Sirkku Kyrön perehtyminen eläin jalostukseen toi hyviä tuloksia ja pian karja olikin maakunnan parhaimmistoa. Tilaa kehitettiin rakentamalla viljankuivaamo navetan yhteyteen sekä kehittämällä maitotalouden koneellistamista sekä ruokintaa.
Toinen Sirkku Kyrön intohimo oli hevosjalostus. Maatilat olivat jo 1970-luvulla vahvasti koneistetut ja vanhat työhevoset olivat väistymässä, joten Sirkku ja Kyösti ostivat tilalle Koru:n ja Letka:n jotka olivat alku Mäkelän tilan edelleen jatkuvalle hevoskasvatukselle.
Hevosten tarpeisiin tarvittiin kuivaa heinää ja Kyösti rakensi 1980-luvun alussa koneellisen heinänkuivaamon, jotta kasvavalle hevosmäärälle olisi laadukasta heinää tarjolla.
Hevoset ja heinä olivat Sirkun ja Kyöstin tähtäimessä jo varhain.
Siiri ja Aatu Kyrö vuosimallia 1982
Tila sisaruksille
Siiri ja Aleksis Kyrö
Mäkelän tilan viimeisin omistajamuutos oli vuonna 2008. Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos, jossa tilan ruoriin siirtyivät Siiri Kyrö ja Aleksis Kyrö. Yrityksen viralliseksi nimeksi muotoutui maatalousyhtymä Aleksis Kyrö ja Siiri Kyrö. Tilanvaihdoksen aikaan Siiri piti vuokratallia, joten ensimmäisenä hankkeena oli uuden tallin rakentaminen. Tallirakennus valmistui 2011 ja pienikokoinen harjoitusmaneesi 2013. Lisäksi muita tiloja kohennettiin siten, että hevosten koulutus ja kasvatus pystytiin hoitamaan yhdessä pihapiirissä. Tilan pinta ala laajeni myös maan vuokraamisella ja tilan kokonaispinta-ala on pysynyt samana. Vuonna 2018 tilalla luovuttiin maitotaloudesta ja tilalla keskityttiin hevostalouteen ja kasvinviljelyyn.
Siirin vahva hevososaaminen ja Aleksiksen maatalouden tuntemus luovat kestävän pohjan Mäkelän Tilan tulevaisuudelle.
